El día 26

Tänään vietän hidasta päivää. Mun pitäis olla tekemässä läksyjä. Mikäs siinä, saisi ainakin alta pois, mutta mulla on yksi este, joka jarruttaa mua koko ajan aloittamasta uurastus. Ne tehtävät kaikki on espanjakiellä. Niinkuin sanoin jo edellisessä tekstissä, mun espanja on alkanut sujumaan jo paremmin, mutta en silti vielä omaa esimerkiksi maantiedon sanastoa kovin laajasti. Meidän ei ole pakko tehdä kokeita, mutta joissa aineissa opettaja vaatii, että kokeen sivuuttamisen takia on tehtävä kasa tehtäviä. Espanjaksi! Mun on kai aloitettava, mutta kun suomen kieli sujuu vielä niin paljon paremmin. Empä ois osannut ajatella aikaisemmin, että voi unelmoida suomen kielisistä maantiedon tehtävistä. Tällä hetkellä suomalainen koulujärjestelmä oikeesti kuulostaa melko unelmalta, mutta kyllä täällä nyt hengissä pysyy! 

Tänään meillä ei ole koulua, koska tää kaupunki juhlii sitä pyhimystään, jolla nyt mun jonkinlaisen wikipediatutkimuksen mukaan on jotain tekemistä Neitsyt Marian kanssa. Tosin tälle kaupungille taitaa olla se ja sama, että minkä takia fiestataan, kunhan saa bailata oikein kunnolla. Juominen on iso osa näitä paardeja, mutta on täällä ihan mukavaa ilmankin väkeviä nesteitä. Konsertteja on ympäri kylää joka sorttia (paitsi tietenkin mun makuani, koska olen niin erilainen nuori musiikkiinkin tultaessa). Kadut täyttyy päivän mittaa joka sortin ihmisistä ja joka sortin katutaiteilijoista. Ite tykkään seurata, kun ihmiset ilmaisevat itseään kukin omalla tavallaan. Toise laulavat, toiset tanssivat, jotkut huojuvat kummallisesti suuressa puu-puvussa tai pelleasussa, kun taas jotkut ovat ottaneet katutaikurin roolin. On hauskaa kulkea kaveriporukalla pitkin tuota värikästä katua, syödä suklaaleivosta ja pitää käsilaukusta kiinni taskuvarkaitten varalta.

Niin kuin kaikki mun läheiset ja opettajat (erityisesti) ovat sanoneet, että mun tulee ottaa tämä matka kulttuurikokemuksena, olen pyrkinyt elämään tämän ohjen mukaisesti. Kaikenlaista sitä on tullut nähtyä, kuultua, syötyä ja koettua. Tänään ja eilen mulla on tuntunut olevan pientä flunssan alkua, mutta kun sen huomaa ajoissa niin osaa pitää itsestään huolta. 

Aika menee tosi nopeasti vaikka samaan aikaan se tuntuu laahaavan. Täällä ollessa sitä tulee tarkkailtua ympäristöä oikein erityisen tarkasti. Oon pohtinut niin paljon asioita ja oppinut itsestänikin jo aika paljon näin lyhyessä ajassa. Se on ihan hassua, miten usein olen löytänyt itseni ajattelemasta, että ompa elämä oikeesti tosi kummallista. Maailma on niin suuri ja mä olen niin hurjan pieni tähän suureen kokonaisuuteen verrattuna! Oon kiitollinen tästä mahdollisuudesta olla täällä ja oppia koko ajan. Lupaan yritää pitää teidät, mun harvat lukijani, ajantasalla. Haluan jakaa mun kokemuksia ja joskus ihan höpsöjä ajatuksia, niin etten mä ole ainoa, joka saa jotain tästä ajasta. 

This time I will write in English too. For this desition I have one, simpple reason: This is for you Lucia! So my stay here in Spain is not the only side of my Commenius exchange and this experience. One month before I left here, two days before my school in Finland started, this one girl wiht curly hair from Slovakia came to live in my home, with my family for three months. She was then (now almost 2 moths ago) in the same situation as I am here in Spain. I got a privilidge to live with her under the same roof for one moth and while that time, we became friends. And now she is one of my best friends. And because she can't speak or read Finnish (yet), I promessed to write sometime in English too. So enyone that has a suggestion for what I should write about, or in what language I should do it (sorry, some languages are not even in the consideration) or some other wild ideas, I am happy to try to make them true. 

So how am I doing here? Great! Mainly my life doesn't have anything worht complaining. I am happy here althought most of the time I'm very tired. All these new things, school and language make me the most days exhausted. But at the same time I am glad to be here and excited about all the things I haven't seen or experienced yet. This week there are big fiestas here for the saint of this city. There are a lot of things happening around the city. Tonight I will go to hang out with my friends, who most are also exchange sudents in the same school. 

Right now I don't have the straight to write more in English or even think in other language than Spanish or Finnish. I will try this some other time again. If you want some kind of sum up about the last posts, tell me. I miss Finland and all the people I love there. All my love for all the people who have the straight to read this. And sorry about all of the spelling mistakes that this text propably includes.

'Till the next time! ¡Hasta luego! Seuraavaan kertaan!